Seppo Leskinen: asialinjalla! ryhtiä, rehellisyyttä ja tasapuolisuutta politiikkaan

Hei, ihan yksinkertainen kysymys...

Kuka/kenen hallitus keksi 1990- luvulla automaatin, joka leikkaa työeläkkeiden indeksikorotuksista osan pois joka ikinen vuosi?

Itse olen ollut eläkkeellä jo vuosia ja muistelen jossain nähneeni jonkun laskelman siitä, miten eläkkeet ovat pienentyneet vuosien saatossa juuri tuon kekseliään keksinnön seurauksena.

Niin, kuka tuon keksi ja paljonko eläkkeesi on tuosta keksinnöstä kärsinyt?

Minun, vaikka eläkkeeni ei kovin suuri, olen kärsinyt/menettänyt niin, että eläkkeeni olisi joitain satasia korkeampi tällä hetkellä ilman tuota kekseliästä keksintöä.

Tana ynnä kele, kuka tuo oli?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Nyt muistuu mieleen. Se taitaa olla demari pöö-paavo. Mies, jonka vaimo on nostellut vuosia sopeutuseläkettä mm opettajan työstä saadun palkan päälle.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Samaa manailen minäkin. Eläkkeisiimme vaikuttavat kaksi asiaa, ensimmäinen on

Lipposen hallituksen päätös v. 1995 taitetusta indeksistä joka tarkoittaa sitä että inflaation nostaessa palkkoja hintojen nousun myötä eläkkeemme eivät nouse samaa tahtia vaan 80/20 painotuksen suhteessa. 80 on kuluttajanhintaindeksi ja 20 on palkannousujen painoarvo.
Ironisesti Kimmo Kiljunen,SDP on eläkkeelle päästyään alkanut vastustaa puolueensa linjausta ja haluaisi poistaa tuon taitetun indeksin.

Ja toinen on Vanhasen hallituksen v.2005 keksimä elinaikakerroin jolla leikataan nykyisiä ja tulevia eläkkeitä. Eli jo ansaittuja eläkkeitä leikataan koska me penteleet elämmekin pitempään kuin joku oli jossakin joskus suunnitellut. Tuo leikkaus vähentää konkreettisesti eläke-eurojen määrää toisin kuin taitettu indeksi joka vain pitää eläkkeet nykytasolla. Toki sekin vähentää eläkkeitä ostovoiman vähentymisen muodossa.

Elinaikakerroin esim. v.1957 syntyneille tulee pienentämään eläkettä 4,278 %.

Mutta vastaus kysymykseen on: Lipposen(1995) ja Vanhasen(2005) hallitukset.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kiitos selventävästä kommentista. Noin minäkin muistelen tuon tapahtuneen. Parannusehdotuksia esittäneen Kiljusen voisi tietysti ajatella olevan asiassa vaikkapa jälkiviisas, mutta onhan siihen ihan oikeat perusteetkin...Eikös muuten Ilaskivi ole myös Kiljusen kanssa samoilla linjoilla?

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kiitos itsellesi, aiheellinen kirjoitus. Kyllä, Ilaskivikin manailee kanssamme samaa asiaa. Hän taitaa muutenkin olla pehmentämässä kovimpien Kokoomusaikojen kantaansa markkinataloudesta, olen muistavinani että hän kirjoitti ainakin vanhustenhoidosta ja yhteiskunnan vastuusta.

Pekka Pylkkönen

Miten ostovoima vähenee kun eläkkeet nousevat kuluttajahintoja nopeammin?

Näin kolmevitosena eläkeikäni on 69v ja 7kk. Tilastokeskuksen mukaan elinajanodotteeni on 70.4 vuotta. Etteköhän te ole saaneet ylihyvän eläkesopimuksen nuorempiin nähden.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei se vähenekään ja siksi nämä marinat ovat osoitus eläkeläisten ajallisesta kapasiteetista keskittyä marisemaan. Muilla ei moisesta joutavasta ole sellaiseen aikaa. Ei se ole eläkeläisiltä pois, jos palkansaajien tulot keskimäärin nousevat enemmän.

Taitettu indeksi huolehtii siitä, että eläkeläiset saavat aina vähintään inflaation verran tarkistuksia tuloihinsa. Palkansaaajilla puolestaan ei ole tällaista takuuta. He voivat menettää tulonsa jopa kokonaan. Eläkeläisille raha tulee tilille kuin Manulle illallinen määräpäivänä eikä tarvitse edes anomuksia täytellä tai pähkäillä riittääkö firman kassassa rahat. Ei joudu aktiivimalliin eikä mihinkään muuhunkaan. Senkun porskuttelee ja marisee lisää itselleen.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kannattaisi muistella vähän pitemmälle taaksepäin! Pahin muutos eläkeindeksiin tehtiin jo vuoden 1977 alussa, jolloin siirryttiin puoliväli-indeksiin. Tällöin vallassa oli keskustalainen Miettusen III hallitus. Puoliväli-indeksi eli 50/50 oli jo ns. taitettu indeksi.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Mutta, jos säästöjä haetaan niin miten siihen eläkeleikkaukset oikein sopivat, kun työeläkkeet maksetaan aivan muualta, kuin valtion varoista. Eikö se päinvastoin vähennä kuntien ja valtion saamia verotuloja. Siis, kenen intressejä eläkeleikkaajat oikein ajavat?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Seppo, etkös itsekin ole ollut ns. valtion leivissä vai onko VR-läiset eri työeläkekassan armoilla kuin valtion leivissä suoraan olleet? Käsittääkseni valtion budjetista maksetaan valtiolla työssä olleiden eläkkeistä suurin osa. Vai olenki ihan metsässä ajatukseni kanssa?

Tämän vuoden arvioidun budjetin momentin 40 Eläkkeet selvitysosan mukaan; "Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta."
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&...

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #8

Kyllä sinä olet oikeassa. Silloin kun minä palvelin rautateillä, oli rautatieläiset valtion virkasuhteessa. Enää yhtiöittämisen jälkeen eivät ole virkasuhteessa vaan työsuhteessa. Itse jäin myöskin virkasuhteesta eläkkeelle ja eläkkeeni tulee edelleen valtiokonttorista ja valtion eläkkeiden maksusuoritus on sittemmin ulkoistettu Kevan tehtäväksi. Mutta muutoin noin yleensä suurin osa työeläkeläisistä saavat eläkkeensä yksityisistä eläkeyhtiöistä, kuten Ilmariselta jne. Mutta onhan valtiokonttori myöskin perinyt palkoista työntekijän eläkemaksuja ja ennen vanhaan myöskin puolison eläkemaksua puolison eläketurvaksi edunjättäjän kuoltua.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila Vastaus kommenttiin #11

Eläkkeitä maksettiin Suomessa vuonna 2017 kokonaisuudessaan 30,5 miljardia euroa, josta 27 miljardia oli työeläkkeitä.

Eli valtion maksamien eläkkeiden osuus on noin 10%

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #15

Valtion palveluksessa olleiden työeläkkeet tulevat osittain myös valtion budjetista. Tässä kopio TELA:n julkaisusta Työeläkkeiden rahoitus.

" Valtion eläkkeiden rahoitus
Valtion eläkkeet rahoitetaan periaatteessa jakojärjestelmän periaatteilla. Rahastointi on mukana puskurina, jonka avulla tulevien eläkkeiden kustannuksia voidaan tasata sekä sijoitustuottojen avulla että rahastoa purkamalla.
Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Se huolehtii eläkevarojen rahastoinnista sekä sijoittamisesta. Eläkerahastosta ei kuitenkaan makseta eläkkeitä suoraan, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista.
Eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Valtiokonttori puolestaan huolehtii tarvittavien varojen siirtämisestä Kevalle, joka käytännössä maksaa valtion eläkkeet.
Valtion Eläkerahastosta annetussa laissa on asetettu eläkerahaston rahastointitavoitteeksi 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän piirissä syntyneen täyden eläkevastuun määrästä. Arvioiden mukaan rahastointitavoite saavutetaan 2020-luvun puolivälissä. Kun tavoite on saavutettu, valtion talousarviossa päätetään siitä, kuinka paljon rahastosta vuosittain siirretään varoja valtion talousarvioon."

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #11

Toki, toki maksoimme osan eläkkeestämme eläkemaksuina palkasta, mutta se on kuitenkin murto-osa koko eläkkeestä. Suurimman osan eläkkeistä maksoi ainakin tuolloin työnantaja, vaikkakin maksuosuus työntekijän kohdalla pakkasi nousemaan jo tuolloin.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Leikkaukset ajavat tietenkin vain eläkerahastojen etuja ja sitä kautta edelleen yritysten etuja, koska rahat on sijoitettu niiden osakkeisiin ja takaisinlainauksiin. Tämä on vain naamioitu "lasten ja lapsenlasten etujen ajamiseksi". Aikoinaan puoliväli-indeksiä perusteltiin sillä, että harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan ansiosta suuret eläkkeet ajoivat nopeasti ohi vastaavassa työssä olevien palkoista. Taitetulle indeksille ei tällaista perustelua enää löydy, mutta ideana taisi olla eläkkeiden pienentäminen, jotta rahastoja saataisiin edelleen kasvatettua. Eläkemaksujen korotuspaine laski, joten veroja voitiin vastaavasti pitää korkeina. Eläkeläiset joutuivat taas maksumiehiksi ja -naisiksi!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Pitää huomioida, että eläkemaksut palkoista ovat kohonneet rakettimaisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ja kohoavat pian vielä lisää. Jopa Antti Rinne sen myönsi eilen. Eläkkeistä ei puolestaan tarvitse maksaa eläkemaksuja, joten sitä kautta saadaan ennakonpidätykseen eli "verotukseen" jo kymmenen prosenttiyksikön etu verrattuba iäkkäämpiin palkansaajiin.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #13

Pötyä, kyse on noin 5 prosentin määrästä, joka kompensoidaan eläkeläisten suuremmalla veroprosentilla. Tosiasiassa eläkeläinen maksaa veroa (ja eläkemaksuja) enemmän kuin samansuuruista palkkaa saava. Eläkkeen suuruudessa on vielä otettava huomioon, että eläkkeen määräytymisessä palkasta vähennetään maksetut eläkemaksut eli eläkemaksut vähennetään kaksi kertaa.

Pekka Pylkkönen

Tuo on kyllä aivan täyttä saivartelua. Eläkerahastot ovat osa julkista taloutta ja niiden rahavirrat ovat aivan samaa kamaa kuin muutkin verot ja tulonsiirrot. Asiakkaiden näkökulmasta mikään ei muuttuisi vaikka eläkerahastot sosialisoitaisiin, valtio korottaisi veroja 25% ja eläkkeiden maksajaksi tulisi Kela.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Eläkeläisille raha tulee tilille kuin Manulle illallinen määräpäivänä eikä tarvitse edes anomuksia täytellä tai pähkäillä riittääkö firman kassassa rahat. Ei joudu aktiivimalliin eikä mihinkään muuhunkaan. Senkun porskuttelee ja marisee lisää itselleen."

"Miten ostovoima vähenee kun eläkkeet nousevat kuluttajahintoja nopeammin?"

Kaksi kommenttia joiden kirjoittajilla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä, puhumatta tietoa asiasta mistä he kommentoivat.

Tämänvuoden 2019 alussa nettoeläkkeeni nousi 9€/kk

Samaanaikaan asumiskustannukseni nousi 20€ sekä sähkön sirrtomaksu, kulutus sähkö, energiavaero sekä ALV vero ( huom vero joka maksetaan myös verosta) nousi yhteensä 15€/kk

Peruskoulun ensimmäisen luokan matematiikan oppimäärällä pystyy laskemaan että OSTOVOIMANI aleni 26€/kk pelkästään vain näiden kahden todellisen esimerkin mukaan.

Tämä sama tapahtuu joka ikinen vuosi, joskus ostovoima alenee vähemmän joskus enemmän.
Tämän reilun viidenvuoden aikana jolloin olen ollut eläkkeellä, on ostovoimani laskenut eläkkeen netto osalta noin 120€/kk

Eläkkeeni maksaa Eläkevakuutusyhtiö VARMA, jonka olen itse tienannut. Senttiäkään en saa eläkettä valtiolta.

Pitäisiköhän minun ruveta anomaan eläkevakuutus yhtiöltä joka kuukausi itse maksamiani eläkemaksuja, että herra Kuikka olisi tyytyväinen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mainitset tuossa asumiseen liittyviä kustannussousuja. Ne koskevat kaikkia, myös palkansaajia. Tai sellaisia, jotka elävät sosiaalituella muodossa tai toisessa. Samoista asioista voivat ruikuttaa kaikki, eivät pelkästään eläkeläiset. Vain eläkeläisillä on takuuindeksi tulojen nousun varmistajana. Palkansaajilla eikä kenelläkään muulla ei ole sellaista.

Kuluttajahintaindeksissä ovat toki mukana nuokin erät, mutta myös satoja muita eriä, joiden joukossa on jopa halventuneita hyödykkeitä. Indeksi lasketaan kokonaisuudesta.

Ja miksi kuvittelet, että tyytyväisyyttäni lisäisi se, että joutuisit joka kuukausi anomaan eläkettäsi erikseen? Sehän ei minun elämääni vaikuttaisi mitenkään miten joudut tekemään. Huomautin vain, että miltei kaikissa muissa sosiaalietuuksissa näin joutuu menettelemään ja esimerkiksi työttömät joutuvat sydän kurkussa odottelemaan onko kyseisen kuukauden anomus hyväksytty ja maksetaanko rahat määräpäivänä vai tuleeko lisäkyselyjä t.m.s. Palkansaajat eivät ole varmoja työsuhteen jatkumisesta milloinkaan, vaikka kuinka hyvin hoitaisi hommansa.

Eläkeläisillä on todella lokoisat päivät mihin tahansa muuhun ryhmään verrattuna. Ja jos haluaa enemmän rahaa ja on kateellinen työssäkäyville, niin toki eläkkeellä ollessaankin voi tienta rahaa työssäkäymällä tai omalla bisneksellä. Eläke tulee kuin Manulle illallinen eikä eläkkeeltä saa milloinkaan potkuja.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Juha Kuikka, kommentissasi esität tällaisen mielipiteen "Eläke tulee kuin Manulle illallinen eikä eläkkeeltä saa milloinkaan potkuja."

Joo, onhan tuo aivan totta eläkeläisen kohdalla. On kuitenkin otettava huomioon aika ennen eläkkeelle jäämistä eli se työrupeaman aika jona tuolta ajalta saadun palkkatulojen on joutunut laskemaan hyvinkin tarkasti. Etenkin kun on uurastanut työssä vuosikymmenien ajan. En ole itse kateellinen yhdellekään eläkeläiselle, saati hänen saamastaan eläketulosta. Itse olen ollut työssä ollessani jotain 16v-ikäinen aina eläkkeelle jäämiseen saakka. Katson kyllä tehneeni täysimääräisesti osuuteni tämän maamme hyväksi. Ainoa sosiaalitukimuoto, jonka valtiolta olen saanut, on lapsilisät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

En minäkään ole koskaan kateellinen kenellekään. En tiedä miltä sellainen tunne tuntuu. Olen vain elämässäni oppinut, että joillain on taipumus moiseen epärationaaliseen ajatteluun.

Ehkäpä tämä kuvaamani oma händikäppini persoonallisuudessani on yksi tekijä, joka ohjaa minua pois sellaisista poliittisista suuntauksista, joiden ylläpitävänä elementtinä on kateus muodossa tai toisessa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Minulla on kokemusta työelämästä lähes neljänkymmenen vuoden ajalta, jopa yksityisyrittäjyydestä useita vuosia. Tiedän omakohtaisesti kuinka työelämässä voi vaikuttaa omaan palkankehitykseen, urakehitykseen ym..

Nyt reilu viisivuotta eläkkeellä ollessani tiedän myös sen kuinka en voi vaikuttaa oman eläkkeeni kehitykseen, vaikka se tuleekin minulle kuin Manulle illallinen... Tiedän myös sen että ihan itse olen sen itselleni tienannut. Tiedän myös omakohtaisella kokemuksella sen, kuinka eläkkeeni ostovoimaa on jatkuvasti laskettu ja kuinka sitä on laskettu.

Työntekiä on aina palkkansa ansainnut, samoin tulevan eläkkeensä, en siitä ole kenellekkään kateellinen mitä kukin tienaa. Mutta paskanpuhuminen onkin sitten eri juttu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Kerrataan siis vielä, että eläkkeitä korotetaan kuluttajahintaindeksin perusteella ja palkankorotusten ollessa keskimäärin sen yli, myös se vaikuttaa osittain korottavasti eläkkeisiin.

Kuluttajahibntaindeksi on tilastokeskuksen luotettava mittari. Jokaisella on tietysti oma omanlaisensa menorakenne. Jos omasi poikkeaa epäsuotuisasti siitä keskimääräisestä, niin ainoa hyvä vaikutuskeino on muuttaa menoraknnettaan lähemmäksi samaa painotusta, jolla kuluttajahibntaindeksi on laskettu.

Ja edelleen pystyt omiin tuloihisi vaikuttamaan, sillä ansaitseminen ei ole kiellettyä eläkkeelläkään.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila Vastaus kommenttiin #28

Selvihän se...

Eli minun ja kaltaisteni eläkeläisten olisi mielestäsi muutettava menorakennettamme sellaiseksi että se kompensoisi meistä riippumattoman nettoeläkkeen ostovoiman alenemisen.

Sekä lisäksi palata takaisin työelämään ellei muutoin onnistu.

Hyvä...

Pekka Pylkkönen

Sinä et ole koko Suomi. Lisäksi vaikka asumisen hinta nousee keskimääräistä kovemmin, esimerkiksi ruoan hinta on laskenut useita vuosia.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Nakkila, se on justiisa noin. Eläkkeitä on kuritettu juuri noin jo liki 25vuotta. Ja samalla eläkeyhtiöiden eläkevarat ovat kasvaneet valtaviin satoihin miljardeihin euroihin.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Näiden nuorten eläkkeistä narisijoiden olisi hyvä ymmärtää joitakin perusasioita:

-Yksityisen sektorin työeläkkeet ovat jokaisen omalla työllään ansaitsemia ja perustuvat yhteisesti työnantajan ja työntekijän yhdessä maksamiin työeläkemaksuihin.

-Yksityiset työnantajat ovat velvoitettuja keräämään työeläkerahat ja tilittämään ne eläkevakuutusyhtiöille. Tuo sana eläkevakuutus on sikäli harhaanjohtava että ei meillä mitään eläkevakuutusjärjestelmää ole vaan eläkkeet perustuvat maksettuun eläketuloon koko työuran ajalta. Työeläke- eli eläkevakuutusyhtiöt rahastoivat eläkkeet ja saavat sijoitus- ja korkotuottoja joilla kasvatetaan ns. eläkepääomaa. Yksikään yksityisen puolen eläkevakuutusyhtiö ei ole joutunut edes näkemään unta varsinaisen eläkepääoman käytöstä eläkkeiden maksuun vaan ne maksavat eläkkeitä pelkästään sijoitusten tuotoilla.

-Julkisen sektorin eläkkeitä rahoitetaan osin suoraan verorahoista eli valtion budjetista. Valtio ei siis kerää tuleviin eläkkeisiin tarvittavia rahoja vaan maksaa niitä "kassassa" olevilla varoilla. Tähän on historiallinen syy, valtion akuutti rahapula eli etukäteen kerätyt eläkkeisiin varatut varat tuhlattaisiin joka tapauksessa etukäteen johonkin muuhun. Mm. kunnilla on ollut oma eläkevakuutusjärjestelmänsä, Keva. Kulissien takana on käyty kohta vuosikymmeniä keskustelua yksityisen eläkevarallisuuden sosialisoimisesta eli yksityisen ja julkisen eläkesektorin fuusioimisesta. Askel tähän suuntaan otettiin hiljattain kun ilmoitettiin KEVA:n ja yksityissektorin yhdistymisestä. Kuntienkaan varat eivä tule riittämään eläkevastuiden kattamiseen vaan tulevassa fuusiossa kunnat joutuvat maksamaan miljardeja.

-eli todellisuudessa tulevaisuuden eläkepommi koskee vain julkisen sektorin eläkkeitä.

-taitettu indeksi jota vastaan Kimmo Kiljunen protestoi on vain osa asiaa ja pienempi paha. Paljon pahempi on tuo elinajanodotteen varjolla tehtävä konkreettinen eläkkeiden leikkaus. Narisijatkin ovat kaiketi laskutaitoista väkeä ja ovat hahmottaneet työikänsä pituuden, mahdollisen ansiotasonsa työelämänsä aikana ja saavat työeläkeotteen muutaman vuoden välein jossa näkyy kertynyt eläke. Työiän loppupuolella alkaa siinä työeläkeotteessa vasta näkymään se jonkinnäköinen eläke jonka eteen on koko työikä tehty töitä. Työelämän pelisäännöt kuten eläkkeet ovat oleet lainsäädännössä jo kauan eli työntekijä on voinut kohtuudella odottaa saavansa sen eläkkeen niillä ehdoilla mistä työuran alussa ja sen aikana on sovittu vieläpä lakitekstein. Eli oli olemassa yhteiskuntasopimus eläkkeistä. Kun sitten on päästy eläkkeelle niin sitä aletaankin leikkaamaan jälkikäteen yksipuolisesti.

-miesten keskieläke on tällä hetkellä 1874 €/kk ja naisten 1476 €/kk. Elinajanodotteet ovat v.2017 syntyneillä pojilla 78,7 v ja tytöillä 84,2 v.

Elinajanodotteet ovat nousseet huimasti viime vuosikymmeninä. Esim v. 1971 vastasyntyneiden vastaavat luvut olivat pojat 66 v. ja tytöt 74 v.

Viime vuosikymmenien aikana noussutta elinajanodotetta käytetään siis nyt jo leikkaamaan jo eläkkeellä olevien eläkkeitä - siis henkilöiden jotka ovat syntyneet viisikymmentäluvun puolivälissä tai aikaisemmin. Eikö elinajanodotteen nousua pitäisi soveltaa vain niihin joiden elinajanodote on todella noussut eli henkilöihin jotka ovat syntyneet v. 1970 tai jälkeen?

-elinajanodotteen nousu tarkoittaa useimpien kohdalla surkeaa vanhuutta jossakin veroparatiisiyhtiön pyörittämässä vanhusten kaltoinkohtelulaitoksessa. Yhteiskunta kyllä rahastaa tämänkin palvelun - laitoshoidosta peritään maksimissaan 85 % eläkeläisen nettotulosta. Kodinhoidon palvelut myös tyhjentävät vanhuksen pankkitilin. Eli eläkkeestä maksetaan ensin tuloveroa joka on eläkeläisellä asteikon yläpäässä. Jäljellejäävästä menee 85 % hoitoon.

Ja luulevatko arvon narisijat olevansa marttyyriudessaan ainutlaatuisia? Omien lastenlasten osalta tilanne näyttää vieläkin paljon lohduttomammalta kuin 20-40 vuotiatten narsijoiden tilanne. Jotain tarttis tehrä - julkinen sektori kuriin, sen eläkejärjestelmä pystyyn ja kuukausittainen eläkekertymä tulee lähettää vaikka Sveitsiin sulkutilille mistä ahneet poliitikot eivät saa varoja näppeihinsä, "taseita töihin".

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitukset/halpu...

"Ruuan hinta on nousemassa Suomessa tänä ja ensi vuonna yleistä inflaatiovauhtia nopeammin.

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa ruuan hinnan nousuksi tänä ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Suomi on näin seuraamassa kuluttajahintojen nousussa muita EU-maita.

Hintakäyrissä näkyy elintarvikeketjun kustannusten kasvu, maitotuotteiden kallistuminen alkuvuonna ja kasvisten tyyristyminen kuivan kesän vuoksi. Lihakin kallistuu.

Elintarvikkeiden tuotantokustannusten nousu voidaan siirtää kuluttajahintoihin, koska ruuan kysyntä kasvaa kuluttajien ostovoiman vahvistuttua.

Kun elintarvikevienti Suomesta laskee, elintarviketeollisuuden turvana on piristynyt kotimainen kysyntä. Ruuan nouseva hinta iskee tosin pienituloisten kukkaroon."

Eli väittämäsi on fuulaa...

Pekka Pylkkönen

Oletko jotenkin lukutaidoton? Sanoin että ruoan hinta on laskenut, en ennustanut tulevaa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Heh... Kumpikohan on se lukutaidoton. Käyppä katsomassa linkittämäni tutkimuksen ajankohta...

Ruuan hinnan nousu on alkanut 2018 luvulla ja jatkuu...

Elän tätäpäivää, en kovinkaan kauaa menneisyydessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset